Torstain tuumailuja

Heips!

Tänään sain sekä positiivista että negatiivista palautetta asiakaspalvelutaidoistani.Olen otettu palautteesta ja totta kai huomioin sen jatkossa, mutta jos totta puhutaan alkoi mua hiukan itkettämään negatiivisen palautteen jälkeen. Negatiivinen palautti minut itsetututkiskeluun: "Oliko minusta tähän sittenkään?".

Miks pohdin tätä kysymystä joka päivä? Vaikka luulisi, että olen perusterve nuori nainen, joka voisi olla toimistotyössä kahdeksan tuntia, olen kuitenkin alkanut saamaan oireita, mitkä viittaisivat siihen, että työpaikkaa pitäisi vaihtaa ja nopeasti.

Ensin huimaus, päänsäryt ja nyt punaisten läikkien ilmestyminen naamaani sekä tietysti vanha ja tuttakin turvallisempi oikean ranteen kipeytyminen eivät paljon edesauta jatkamista toimistotyössä. Kaiken lisäksi olen huomannut, että aamulla minulla ei ole lainkaan ruokahalua tai se on lähes olematon.

Totta kai uusi työ vaatii aikaa, en minä sillä. Stressin käsittelemiseenkään en haluaisi käyttää hirveän paljon aikaa. Onneksi tämän blogin ylläpitäminen auttaaa minua jäsentämään paremmin ajatuksia. Kiitos, jos jaksoit lukea  :) jätä kommentti, mistä haluisit, että kirjoittaisin seuraavan blogitekstini.

Tervesin,

Ei tuleva toimistotyöläinen