Eilen mä totisesti havahduin



Havahduin. Tajusin hyvin pian, että minulla on kämppä enää maaliskuun ja sitten koittaa harjoittelu :o pian jo sen jälkeen kesätyöt.  Havahduin. 

Mitä teenkään syksyllä? Minulla ei ole asuntoa tai mitään.. Minne minä oikein menen? Opinnäytetyötäkin pitäisi jossai kirjoittaa, mutta missä. Se on hyvä kysymys. Ehkä tuleva kevät sekä kesätyöt Saimaan äärellä voivat sen minulle vielä valaista. 

Olen ajatellut kyllä pidemmälle kuin huomiseen, mutten sentään syksyyn. Syksy tuntuu niin kaukaiselta ja tilanteet muuttuvat hyvinkin nopeasti. Haluaisin kyllä jo tietää vastauksen, mutta nyt on elettävä siinä hetkessä, mikä on jo meneillään sekin saattaa pian yllättää.

Minun ei siis vielä tarvitse murehtia syksystä. Onhan siihen vielä aikaa. Kuitenkin takaraivossani jyskyttää ajatus siitä, että sekin pitäisi olla tiedossa. Ehkä seuraavan kolmen kuukauden sisällä pystyn selvittämään mahdollisia vaihtoehtoja syksyä ajatellen. Olisihan se ihan kiva, jos tietäisi minnepäin Suomea voisi jo vähän alkaa vakiintua. Toisaalta ei se vierivä kivikään sammaloidu eikä sen vuoksi pidä minunkaan juuttua aloilleni vaan nähdä  erilaisia mahdollisuuksia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rohkeus. Mikä on sitä rohkeutta? Mitä sinulle tulee mieleen, kun puhutaan rohkeudesta? Rohkeutta on tunnustaa se, ettei tule koskaan...